Uusi sivu 3

ONKAMON SUURKYLÄ

Onkamo on Tohmajärven laajin kylä - 170 neliökilometriä - ja asukasmäärältään toiseksi suurin kylä. Suurin on Kemien kylä, jota myös Tohmajärveksi kutsutaan.

Onkamon 1500-luvulla syntyneen kylän tilat sijaitsevat harvakseltaan kahden järven välisellä kannaksella. Onkamon suurkylän vanhin asutus historialliselta ajalla oli sijoittunut lähelle järvien rantoja. Seudun pellot olivat kivisiä eivätkä järvenrannat olleet kovin hyviä laidunmaita, joten kalastus oli tärkeä elinkeino. Särkijärvi-nimellä tunnettu Tikkalan kylä ja Kannas ovat Onkamon vanhimmat kylät, niistä on mainintoja 1500- ja 1600-luvuilta. Onkamon kylä mainitaan ruotsalaista perua olevassa veroluettelossa jo vuosina 1589-1593. Ensimmäiset asukkaat olivat ortodokseja ja he ilmaisesti hautasivat vainajansa Tyvelän talon lähellä sijaitsevaan kalmistoon. Ortodoksit jättivät seudun ruptuurisodan seurauksena ja tilalle muutti luterilaisia Savosta. Asutus levisi 1700-luvun alkupuolella Sintsiin, Säkäniemeen, ja Kirtsinniemeen. Saman vuosisadan lopulla Tikkalanvaaralle syntyi yhtenäisiä useamman talon viljelyaukeita. Taloluvultaan ja pinta-alaltaan Onkamon kylä oli Tohmajärven suurin kylä.

Hernevaaran, Riihiahon ja Perivaaran kylät syntyivät kun tiloja jaettiin, ja taloja siirrettiin väljemmille viljelysmaille, vanhoille kaskimaille. Monet tuon ajan paikat ovat edelleen asuttuna. Ne sijaitsevat peltojen ympäröiminä ryhminä vaarojen päällä. Rakennuskanta on suurelta osin uusiutunut, mutta kylien hahmo on kuitenkin säilynyt harmonisena.

Karjalan valtatie
Eli emätie kulki aikanaan Kannaksen kautta Rääkkylään ja edelleen Liperiin.
Emätien uudempi suunta, postitie Kuopioon, kulki aikanaan Tikkalan ja Hernevaaran kylien kautta Pielisensuuhun.

Kannas on valtakunnallisesti arvokasta kulttuurihistoriallista ympäristöä, jossa tiellä, jokaisella rakennuksella, rakennelmalla, peltoaukealla ja maisemapuulla on arvoa kokonaisuuden osana. Kannaksen kylä luetaan alkavaksi Kaskiahon (Lopotti) vaiheilta käsittämään koko Kannaksentien miljöö. Vannilan ja Rantalan kohdalla oli jo isojaon alkaessa yhtenäisiä, useamman talon viljelyaukeita. Taloja yhdistämään muodostui kylätie. Asuinpaikat oli valittu korkeimmilta paikoilta ja useimmista taloista oli näkymä Onkamolle tai Särkijärvelle.

Järvien arvo oli leivän hankkimisessa, ei virkistyksessä tai kauniissa maisemassa. Kaskea raadettiin 1900-luvulle asti, mistä on merkkejä vielä useissa paikoissa, mm. Tetrivaarassa.

Onkamon Suurkylästä luetaan Tikkalaan kuuluvaksi Kostamo, Haukioja, Haukilampi, Hernevaara, Riihiaho, Perivaara, Koirivaara, Liippi, pääosa Onkamon Kannasta sekä varsinainen Tikkalan eli Särkijärven kylä saman nimisen järven itärannalla Viehkanpään tiehaaraan asti. Tikkalan kylään on luettu vanha asutus Tikkalanvaaralla, Tikkalan asemakylä sekä alueet niiden välissä.

Tikkalan koulu
(Alunperin Onkamon koulu) Oli ensimmäinen kyläkoulu Tohmajärvellä. Se aloitti toimintansa 1889 Pekka Ihalaisen talossa. Oma koulurakennus valmistui aseman ja vanhan kyläaukeaman välille Rauhalan tilalle 1898. Se oli alunperin kaksikerroksinen suorakaiteen mallinen talo. Ensimmäinen lisärakennus rakennettiin 1925, minkä jälkeen pihapiiriin tehtiin useita uudistuksia.

Hautausmaa ja Läpikäytävä
Koska kirkolle oli Onkamosta pitkä matka, haluttiin kylään oma hautausmaa. Perustamislupa saatiin 1922 ja hautausmaa vihittiin käyttöönsä samana vuonna. Kyläläisten lahjoittamista hirsistä rakennettiin kellotapuli, Läpikäytävä. Se toimii nykyään siunauskappelina.

Hietalan eli Onkamon mylly
On ollut vesimyllyistä pitkäikäisin. Se toimi Särkijärven rannalla, Lusmalampeen laskevan puron suulla. Myllyrakennuksia ei ole enää jäljellä, mutta myllytupa puron suulla Myllylammen rannalla muistuttaa vielä menneestä ajasta. Lusmalampeakaan ei enää ole. Sen paikalla on kalanviljelylaitoksen altaat.

Tohmajärven ainoa säilynyt tuulimylly on siirretty Onkamon Tyvelästä pitäjänmuseon pihapiiriin.

Onkamon Punamultatehdas
Onkamossa on toiminut punamultatehdas. Kannusjärven laskussa paljastunutta maata ei voitu käyttää heinämaana, mutta maaliväriä siitä voitiin tehdä. Vuosina 1920-1926 toiminta oli teollista kun Heinäselästä, Ruukki- ja Marjalammesta pumpattiin keltamultaa, joka poltettiin punamullaksi. Jauhatuksen jälkeen aine pakattiin 50 kg:n puutynnyreihin ja lähetettiin maailmalle myytäväksi.

MERKITTÄVÄ KARJALAN RATA

Merkittävä asutukseen ja elinkeinoelämään vaikuttanut muutos oli Karjalan radan rakentaminen 1890-luvun alussa seudun halki. Onkamon eräs kukoistuksen aika liittyy rautatiehen, joka kuuden vuosikymmenen ajan vaikutti alueeseen elähdyttävästi. Nykyään Onkamon ja Särkijärven seudut ovat tärkeitä virkistyskalastuksen ja loma-asutuksen ympäristöjä. Onkamo on suosittua lomanvietto seutua.

Tohmajärvestä tuli radanvarsipitäjä ja Onkamosta pysähdyspaikka, kun Karjalan radan osuus Sortavalasta Joensuuhun päätettiin rakentaa Värtsilän tehtaiden vuoksi Pälkjärven ja Värtsilän kautta. Rata rakennettiin 1890-95 ja osuus Sortavala – Joensuu saatiin valmiiksi 1894.

Rata helpotti yhteyksiä Sortavalaan, Viipuriin ja Pietariin, niiden satamiin ja sitä kautta maailmantalouteen. Kylistä ja saloilta kuljetettiin aluksi tukkeja. Radan varressa olevat junan pysähdyspaikat jättivät entiset kyläkeskukset syrjään. Ihmiset muuttivat kulkutapojaan ja suuntasivat matkansa asemien, pysäkkien ja seisakkeiden kautta. Kohta radan varteen alkoi syntyä muutakin toimintaa. Tohmajärven asema rakennettiin Kemien pohjoispuolelle, keskelle suota. Muita pysähdyspaikkoja olivat Kaurila, Onkamo ja Tikkala. Kaurilan ja Tohmajärven asemat, sekä Onkamon ja Tikkalan pysäkit saivatkin viereensä kohta kauppakartanoita, pieniä tehtaita ja sekatyöväen asumuksia. Asutuksen perässä rakennettiin kansakouluja ja seurantaloja, myös posti ja osuuskassan toimipisteet perustettiin.

Seurantalo rakennettiin Tikkalaan ja oli kylän yhteistoiminnan keskus. Tiloissa toimi myös osuuskassa ja puhelinkeskus 40 vuoden ajan. Talo siirtyi 1963 tikkalalaisten seurojen omistukseen ja on nykyään Tikkalan kyläläisten monitoimitilana.

Onkamon posti perustettiin vuonna 1896 VR:n tiloihin, kunnes vuonna 1962 sai omat tilansa.
Uudet omat toimitilat posti sai Osuusliike Yhteishyvän tiloista vuonna 1970 ja varsinaiseksi postitoimistoksi se muutettiin 1972. Postitoimistoksi korottuminen oli seurausta kasvaneesta rahaliikenteestä, ja Onkamon postilla oli merkittäviä yritysasiakkaita joiden rahaliikenne kulki postin kautta. Myös asiakastalletuskanta oli hyvä. Onkamon postitoimisto lopetti toimintansa 1996 ja tällöin myös pankkipalvelut lopetettiin, postin lajittelu siirrettiin Tohmajärvelle. Asiamiesposti toimi tämän jälkeen T-lähikauppa Orhon tiloissa josta se kaupan suljettua ovensa 2006 siirrettiin Tohmajärvelle, ja tällä hetkellä se toimii S-Market kaupan yhteydessä.

Voimakkain kasvu Onkamon alueelle muodostui sotien 1939-1944 jälkeen uudisasutuksen myötä. Koulupiirejä perustettiin ja asutusta rakennettiin. Kylän mahtipontisuutta tuolta ajalta kuvannee parhaiten se, että alueella on toiminut neljä kansakoulua, joita olivat Suur-Onkamon, Hason, Kangaslammin ja Tikkalan koulu. Kangaslammin koulu muuttui myöhemmin Onkamon kouluksi, ja tässä suurkoulussa oppilaita oli parhaimmillaan yli 150.

Kauppoja Onkamon alueella oli toiminnassa yhteensä viisi ja Tikkalan alueella kolme.

Taksi kyyditystä Onkamon alueella antoi 4 autoilijaa, ja Tikkalan alueella 1.
Tällä hetkellä Onkamossa on yksi taksipalveluita tarjoava yritys, joka toimii sekä kylätaksina että koulukyydityksessä. Myös Tikkalassa on kylätaksi, ja he hoitavat vuoroviikonlopuin päivystykset Onkamo-Tikkala alueella.

Ahovainion omistamassa kiinteistössä Onkamon risteysalueen luona toimi vuosia Lahjan Baari. Nyttemmin kiinteistön omistaa Liikemies Onni Ronkainen ja se ollut vuokra-asunto käytössä. Parhaillaan talo on asuttanut kolmeakin perhettä yhtäaikaa.

Puhelinkeskus Hasossa sijaitsi Veikko ja Helmi Pietarisella, jota Helmi hoiti. Onkamossa keskus sijaitsi ensin Matti Papusessa, josta se 1968 siirtyi Aune ja Eino Makkosen taloon, jota hoitivat Aune Makkonen ja Salme Hirvonen. Keskus oli aluksi käsivaihteinen ja pieni 47-reikäinen, ja siihen kuului noin 130 liittymää. Puhelinliikenne Onkamon alueella oli hyvin vilkasta, olihan kylällä viisi kauppaa, Valkeasuon turvetuotantoalue, taimitarha, Metsäkoulu, baari, tanssilava, 4 taksia, ja kylän asukkaat, ja niin puhelinkeskuksenkin oli muututtuva automaattiseksi. Keskukseen tuli kolmanneksi työntekijäksi Liisa Pehkonen. Ukonilmat rikkoivat herkkää keskusta, ja kerran keskus jopa paloi ukonilman seurauksena, mutta onneksi henkilövahingoilta sentään säilyttiin. Linjat olivat tämän seurauksena Onkamosta tietenkin hetken poikki.

Elinkeinona ja toimeentulona kalastus on näytellyt merkittävää osaa 1970-luvulle asti.

Se on olennainen osa Onkamon järven historiaa. Sitä kuvaa se, että Onkamojärvi on ollut aikanaan verotetuin järvi Suomessa. Useita verkkokalastaja perheitä kutsuttiin kalastajiksi. Pientiloilla oli kyllä pienviljelystä ja talviaikaan miehet uurastivat metsätöissä. Nykyisin Onkamolaisilla on yksi nuottakunta. Verkoilla ja muilla kalastusvälineillä kalastusta suoritetaan nyt omiksi tarpeiksi ja virkistykseksi. Kalastusperinnettä jatkaa Onkamossa toimiva Rajaseudun Kala Oy.

Toiminnallinen vilkkaus oli suurimmillaan 1950-luvulla Onkamon metsäpuita tuottavan taimitarhan perustamisen ja Onkamon Metsäkoulun aloittamisen myötä. Samaan aikaan puutavaran käsittely lastauksineen, ja maatalouden nousukausi pientiloilla oli merkittävän suurta.

Putkurin Saha. Onkamossa toimi Tohmajärventien varrella Vekan Verstaan vieressä olevalla teollisuustontilla Liikemies Matti Putkurin omistuksessa ollut saha, joka työllisti viisi miestä. Saha toimi 1960-, ja 1970-luvuilla. Saha tuotti pääasiassa liipettiä (ratapöllejä), mutta myös kaikkea muuta sahatavaraa, kuten lankkua ja lautaa. Putkuri lopetti sahan 1975, ja muutti Kanadaan.

Vapo aloitti turvetuotannon Onkamossa Valkeasuolla 1972 ja tuotanto jatkuu edelleen.

Taimitarha toimii edelleen tuottajana ja välittäjänä Savosta tuleville taimille. Metsäoppilaitos lopetti toimintansa Onkamossa 1999 ja siirtyi jatkamaan toimintaansa Kiteen Puhokseen.

Onkamon menettäessä ammatillisen opinahjonsa, menetyksen tilalle on kehittynyt merkittävä toiminnallinen kokonaisuus. Ala-asteen koulu muutti erinomaisiin Metsäoppilaitoksen tiloihin. Tiloissa toimii myös päiväkoti ja esikoulu. Myös ulkoliikuntatilojen mahdollistuminen alueellisesti avautui. Oman kokonaisuuden muodostaa asunto-osakeyhtiö Metsätähti, joka käsittää kahdeksan huoneistoa rannan käyttö oikeuksin.Alueella toimii myös kalankäsittelylaitos Rajaseudun Kala Oy, ja alueelta saatiin useita hyviä asuintontteja. Rakenteilla on hakelämpölaitos. Aiemmin 90-luvulla vapautuneesta metsäkoulusta tuli kahden perheen vuokrahuoneisto omalla rannalla.

HISTORIAN MUOVAAMA MAISEMA, ONKAMON KANNAS

Valtion periaatepäätökseen 1995 on sisällytetty 156 valtakunnalllisesti arvokasta maisema-aluetta. Onkamo kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin tässä valtion periaatepäätöksessä. Ministeriö on yhteistyökumppaniensa avulla selvittänyt arvokkaat maisema-alueet, perinnemaisemat ja kultturihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt, sekä nimennyt Suomen kansallismaisemat. Luonnonmaisemissa ihmisen jättämät merkit ovat vähäiset, mutta kulttuurimaisemat ovat syntyneet ihmisen ja luonnon pitkäaikaisesta vuorovaikutuksesta.

Kulttuuriympäristö on monelle yhtä kuin sielun maisema, se on maisema johon hän kaikki koetut tai kuvitellut tapahtumat paikallistaa.

KANNAS

Kaskiahon pihapiiri käsittää satavuotiaan rakennusryhmän, johon kuuluu asuinrakennus, aitta, korsullinen riihi sekä sauna.

Matikkalan talo. Talon kehitys kuvaa mielenkiintoisesti elämisen tapaa ja kannakselaisen talon suhdetta ympäristöön. Päärakennus on ollut paritupa ja ulko-ovi on ollut alun perin järvelle päin, koska yhteys järvelle oli tärkein. Toista tupaa asuttiin itse ja toisessa tuvassa pidettiin vuokralaisia, kunnes toinen tupa jaettiin kahdeksi kammariksi ja ulko-ovi muutettiin vastakkaiseen suuntaan eli tielle päin. Taloon johtaa kannaksentieltä kuusikuja, joka on tärkeä osa kulttuurimaisemaa. Ulkorakennukset ovat alkuperäisessä asussa, vain kate on uusittu.

Maikin mökki. Vaatimatonta asumista edustaa pieneläjän mökki kannaksentien varrella.

Lievolan pihapiirin jakaa tie. Sen eteläpuolella on pieni asuinrakennus ja aittarakennuksia sekä tien pohjoispuolella niityn ympäröimänä kylän ainoa säilynyt riihi.

Kauppila (Kauppilantie) on rakennettu varakkaan talollisen edustavaksi kodiksi. Tupa oli sataneliöinen ja keittiö poikkeuksellisen erillään.

Nousialan (Rautiainen) 1843 rakennettu päärakennus on säilytetty vanhassa pihapiirissä, vaikkakin varastona. Se on ollut alun perin paritupa, jossa eteinen on mennyt talon läpi. Talossa on vieläkin multiaisperustus, kosteuseristeenä tuohi ja välikatossa eristeenä sammalta ja multaa. Rakennuksessa on punamullattu pystyrimaverhous. Taloon laitettiin tiilikatto 1945. Kaksikerroksinen aitta on koottu 1950-luvulla entisen aitan hirsistä pihapiirin ulkopuolelle. Samalla siirrettiin 1800-luvun lopussa rakennettu riihi alkuperäiseltä sijaltaan ja muutettiin puimaladoksi.

Salpalinja Nousialan ja Rantalan välisellä pellolla aloitettiin välirauhan aikana Salpalinjan linnoitustyöt. Kivistä rakennettuja tankkiesteitä on nähtävissä vieläkin. Rinteessä tankkiesteiden länsipuolella on juoksuhautojen jäänteet. (Salpalinjaa löytyy myös Lehminotkon alueelta) Rinteessä on myös vanha sammaloitunut kiviaita sekä kylän ainoa säilynyt maitolaituri.

Tyvelä. Tyvelän mailla on perimätiedon mukaan ollut ortodoksinen tsasouna ja kyläkalmisto. Ne ja Tyvelän vanha pihapiiri ovat kannaksentien pohjoispuolella kannaksen korkealla mäellä. Talo on autiona. Tyvelän tuulimylly on Nymanin pihassa pitäjänmuseolla.

Vannila. Kannaksen vanha kylätie kulkee vannilan pihapiirin kautta. 1890-luvulla rakennettu päärakennus on tien eteläpuolella aivan sen vieressä. Sen ulkoseinät on vuorattu kahdelta sivulta päreellä, loput on laudoitettu. Alempana rinteessä pihaa rajaa aitta. Tien toisella puolella on 1890-luvulla rakennettu aitta-, liiteri,-ja navettarakennus hirrestä. Rakennukset ovat tärkeitä tieympäristön kannalta, mutta tarvitsisivat säilyäkseen välitöntä korjausta.

Harjula. Näköyhteyden päässä Vannilasta on Harjulan mansardikattoinen talo (1934), jota on korjattu pieteetillä pienin askelin. Pihassa on vaateaitta, puuaitta, vaja, ja eloaitta 1880-luvulta sekä vähän uudemmat sauna, riihi-puimalato ja navetta. Harjulan mailla on suden kuoppa.

Kauppila Harjulasta länteen päin, kylätien eteläpuolella metsän takana, on Kannaksen toinen Kauppila- niminen talo ja sen hieno pihapiiri. Päärakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla. Sekin on ollut aiemmin päreillä vuorattu. Navetan (1908) alaosa on muurattu luonnonkivistä ja yläosassa on puuta. Pihassa on myös vanha maitohuone, joka on muutettu asunnoksi jo 1930-luvulla. Kaikissa on punamullattu pystyrimaverhous. Harmaa hirsiaitta on vuodelta 1908.

ONKAMO ON TOHMAJÄRVEN KÄYNTIKORTTI

Onkamo käsittää asutuksia Särkijärven ja Suur-Onkamon kaakkoisrannoilla. Isonjaon alkaessa Suur-Onkamon rannalla oli yhtenäisiä, useamman talon viljelyaukeita Kirtsinniemessä ja Ertonniemessä. Muita asutuksia on Viehkanpäässä ja Säkäniemessä sekä etelämpänä omaleimaisessa maisemassa Pahkamäessä, Miilussa, Hasossa ja Vinskassa sekä laakeilla kangas- ja suomailla Kangaslammin ympäristössä, Teerisuolla ja Valkeasuolla.

Onkamon nykyinen kyläkeskus on syntynyt Onkamon Valkeasuon pysäkin ympärille maantien ja rautatien risteyksen tienoille. Vakituisia asukkaita kylässä asuu 500 ja alueella toimii neljä yhdistystä. Kylä on vireä ja elinvoimainen. Entiset Onkamolaiset ovat hyvin kotiseuturakasta väkeä, ja niinpä he joka kesäksi palaavat kotikonnuilleen maailmalta nauttimaan luonnonrauhasta, ja tapaamaan ystäviään Onkamossa. Kesämökkiasutus on kasvanut -60 luvulta merkittäväksi, ja kesäksi Onkamo täyttyy ihmisistä. Onkamosta, tai sen läheisyydestä löytyvät lähes kaikki tarvittavat palvelut. Onkamosta on helppoa suunnata töihin niin Kiteelle, Joensuuhun kuin Niiralaan. Kaikkiin kun on suunnilleen sama matka.

Onkamon pysäkki rakennettiin aikanaan kauas vanhoista kyläkeskuksista Kangaslammin lähelle. Sen ympärille kasvoi pieni kaupan keskus lähelle paikkaa, josta nykyinen kuntakeskukseen johtava tie poikkeaa valtatieltä. Taajaman merkitys kasvoi kun läheisellä Valkeasuolle ja Jylmään perustettiin siirtoväen asutusta. Myöhemmin rakennettiin Kangaslammen rannalle Metsäoppilaitos maalle, joka vielä 1800-luvulla oli asumatonta. Entinen asemanseutu – nykyinen Onkamo – on paikka, missä syntyy ensimmäinen mielikuva Tohmajärven kunnasta. Risteys, jossa Kemieen johtava paikallistie 70 liittyy valtatie 6:een, on Tohmajärven käyntikortti ohikulkeville autoilijoille ja Tohmajärvelle päin matkaaville.

Ertonlahti (Ertonlahdentie 55 ) Ertonniemen peltoaukean eteläosan avarassa pihapiirissä on useita erikokoisia rakennuksia. Päärakennuksen vanhin osa on vuodelta 1861, jatkoa on tehty 1867. Lounaisseinustalla on harjakattoinen ja ikkunallinen kuisti. Aitta ja riihi ovat 1800-luvun lopulta. Aitassa on jyvä-,jauho-,ja vaateaitat. Navetan seinät (1895) ovat pääaosin luonnonkiveä ja yläosa, myös päädyt ovat hirrestä. Tilalla on harjoitettu karja- ja maataloutta, mutta viimeiset eläimet hävitettiin 1992 ja pellot pantiin kesannolle. Piha laskeutuu etelässä kohti Ylipäänlahden rantaa.

Ertonniemen kärjessä on rannassa huvila-asutusta. Se on levittäytynyt myös pitkin Kirtsinniemen ja Säkäniemen rantoja.

Miilu ja Haso ovat kumpareista reunamuodostuma-aluetta josta alkaa kapea Piransärkät-niminen harjumuodostelma. Se jatkuu Suur-Onkamon kannas-, ja saarijaksona jakaen järven kahteen osaan. Haso kuului aikoinaan kruununvouti Gabriel Walleniuksen ja Jouhkolan Hovin alueisiin.

Havulan tila (Hasontie 672) lienee ollut alun perin Jouhkolan alaisena. Talo sijaitsee kylän suurimman peltoaukean keskellä. Siihen kuuluu asuinrakennus, aitta, riihi ja puimalato. Viljo havula on löytänyt tilaltaan kymmenkunta talon paikkaa. Havula on toiminut postipysäkkinä, josta naapurit hakevat postinsa.

Piilolahti ja Lietunniemi. Piransärkkien länsipuolella ja pohjoisosassa Suur-Onkamon muinaisella etelärannalla on kivikautisia asuinpaikkoja. Piilolahden asuinpaikka on merkittävä arkeologinen kohde, jossa on 12 erikokoista asumuspainannetta. Katso sivu Luonto

Onkamon lava. Onkamossa on tanssilava, jossa kesäisin pidetään huutokauppoja, tanssi-illan viettoja ja sukujuhlia. Lava sijaitsee risteysalueen lähettyvillä olevan Lavatien varrella (risteysalueelta noin 500 m). Lavatielle käännytään vasemmalle Onkamon tieltä. Huutokauppojen ja tanssi-iltojen aikaan lavalle on opasteet.